lauantai 11. kesäkuuta 2011

Le Fort I -osteotomiasta

Torstaina kävin suusairauksien klinikalla poistattamassa tikit leikkaushaavoistani. Minulle tehdyssä SARPE-leikkauksessa ainoa varsinainen leikkaushaava tehtiin suun limakalvolle, kummallekin puolelle yläleuan ikeniin ulottuen ykkösistä, etuhampaista, kuutoshampaisiin asti. Näiden haavojen kautta tehtiin siis Le Fort I -osteotomian sahaukset sekä yläleuan talttaus kahtia etuhampaiden välistä. Mihinkään muualle, etuhampaiden väliin tai kitalakeen, ei haavoja tullut. Omasta mielestäni tikit eivät juuri elämää haitanneet, eihän niitä ikenen ja ylähuulen välissä edes huomannut, mutta onpahan ne nyt poistettu.
Tässä vielä selvyyden vuoksi ranskalaisen kirurgi René Le Fortin mukaan nimetyt linjat, joita pitkin sahaukset leikkauksessa suoritettiin. Samoja linjoja käytetään myös siirrettäessä yläleukaa leikkauksessa, jollainen minullekin sitten parin vuoden sisällä/päästä tehdään. Minulle viime viikolla tehdyssä SARPE-leikkauksessa yläleuka taltattiin noiden lisäksi keskeltä halki, jotta sitä pystyttäisiin levittämään. Näistä kuvista näkee selvästi, miksi myös Le Fort I -sahaukset ovat yläleuan levityksen kannalta välttämättömät: yläleuan levittäminen sivuille on hieman hankalaa, jollei yläleukaa lisäksi irroteta ympäröivästä kallosta yllä esitettyjen linjojen mukaisesti.


Le Fort I -osteotomian avulla yläleukaa voidaan kiertää ja/tai siirtää eteen, ylös tai alas potilaan ongelmasta riippuen. Minulla sitä ainakin kierretään, aikaisemman suunnitelman mukaan mahdollisesti myös siirretään eteen ja ylös. Viimeksi kirurgini kanssa puhuessani hän oli kuitenkin sitä mieltä, ettei yläleukaani tarvitsisi ollenkaan siirtää, vaan ainoastaan kiertää. Yläleuan alue on niin tiheästi verisuonitettu, että tämäntyyppisten leikkausten yhteydessä nieluun saatetaan joskus joutua asettamaan vuorokaudeksi hengitysputki, jotta hengitystiet eivät tukkiutuisi verenvuodosta. Tämän ajan potilas viettää teho-osastolla nukutettuna. Näin toimittaessa Le Fort I -osteotomia on todettu hyvin turvalliseksi. Varsinkin yläleukaa ylös nostettaessa voi leikkauksen jälkeen seurata nenän tukkoisuutta tai poskiontelontulehduksia, jotka ovat yleensä hoidettavissa. Kasvonpiirteissä on odotettavissa myös muutoksia: varsinkin yläleukaa eteenpäin tuotaessa nenä saattaa jonkin verran levitä ja nenän kärki kohota. Lisäksi poskipäät saattavat tulla osteotomian seurauksena paremmin esiin. Yläleuan siirrolla ylös saadaan myös hävitettyä esimerkiksi hymyillessä turhan paljon näkyvät ikenet.

5 kommenttia:

  1. Tarkasti olen näitä lukenut ja nyt löysin kuin löysinkin kirjoitusvirheen tuolta. Se tosin on lääketieteellinen kirjoitusvirhe eikä oikeinkirjoitusvirhe.

    VastaaPoista
  2. Terve! Löysin blogisi etsiessäni kokemuksia leukaleikkauksista, kun itse sitä harkitsen ja olen hieman(!) paniikissa asian suhteen. Kiva siis kuulla positiivisia kokemuksia asian tiimoilta! Tule pian päivittämään, täällä odotetaan kuulumisia!

    Mamma

    VastaaPoista
  3. Hei Mamma,

    pahoittelen päivittämättömyyttä, en vain oikein uskonut, että näitä lukisi joku muukin kuin kaverini. Tosi kiva kuulla, että olet löytänyt blogini. Itse asiassa juuri sinun kommenttisi ansiosta tein nyt tuollaisen pikapostauksen leikkauksen jälkeisestä tunnottomuudesta ja lisääkin aion päivittää heti ehtiessäni. Minkälaista leikkausta sinulle suunnitellaan? Voin kyllä koko sydämestäni suositella tuota kesäkuista SARPE-operaatiota, jossa itse kävin, ja eiköhän ne muutkin oikein hyvin mene. Toipuminen vain on isommissa leikkauksissa hitaampaa. Panikointi on joka tapauksessa turhaa, sillä uskon, että hyvää huolta sinusta tullaan pitämään. Onnea matkaan!

    Vilma

    VastaaPoista
  4. Itsellä edessä nyt sitten luultavammin samat hoidot kuin sinulla tästä postauksesta eteenpäin. En siis tarvitse SARPE operaatiota mutta kaikkia muita lääkäri suositteli... Katsoo nyt vielä kun sain lähetteen että mitä se kirurgi sanoo. Pelottaa hirveästi enkä edes tiedä lähdenkö mukaan koko touhuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiva että olet löytänyt blogini pariin. Kannattaa tosiaan tarkkaan harkita, lähteekö hoitoon mukaan, koska kesken ei voi jättää ja oma motivaatio on äärimmäisen tärkeä, jotta jaksaa koko pitkän ja ajoittain raskaankin hoidon. On hyvä keskustella kirurgin ja oikojien kanssa tarkkaan ja mikäli mahdollista, myös jonkun hoidon läpikäyneen potilaan kanssa. Voit lähettää minulle sähköpostia, mikäli tulee kysyttävää. Tsemppiä päätöksentekoon, aikaa on onneksi harkita ja miettiä! :)

      Poista