Iensiirre

Hyvää syksyä kaikille! Kuinka ollakaan, tässä sitä taas ollaan jääpussi leualla ja kolmen viikon sosedieetti edessä. Asiat eivät kuitenkaan ole niin pahasti kuin miltä kuulostaa. Minulle tehtiin tänään iensiirre eli pienimuotoinen leikkaus, jossa vetäytyneen ikeneni päälle siirrettiin kudosta kitalaesta. Ienkudokseni on ilmeisesti luonnostaan ohutta, ja oikomisen seurauksena osa ikenistäni on vetäytynyt entisestään, eniten toisessa alaetuhampaassa. Niinpä oikojani ohjasi minut parodontologille, iensairauksiin erikoistuneelle hammaslääkärille, joka katsoi tarpeelliseksi korjata pahimman ienvetäytymäni iensiirteellä.

Toimenpide kesti noin 1,5 tuntia, minkä ajan makasin leikkauspöydällä paikallispuudutuksessa. Leikkauksessa alahuulen huulijänne katkaistiin ja alaetuhampaan vetäytynyt ien valmisteltiin siirrettä varten, minkä jälkeen suulaesta otettiin palanen kudosta, joka siirrettiin vetäytyneen ikenen päälle ja ommeltiin kiinni. Nyt minulla on liuta pieniä tikkejä sekä kitalaessa että ikenessä. Tämä päivä pitäisi ottaa rennosti ja painaa leukaa jääpussilla, sillä siihen voi tulla kudosturvotusta sekä pieni mustelma. Seuraavat kolme viikkoa täytyy syödä pehmeää ruokaa, purskutella suuta aamuin illoin Paroexilla ja olla harjaamatta hampaita toimenpidealueelta. Ei paha rasti mielestäni, vaikkei soseruokaa varsinaisesti olekaan vielä tullut ikävä.

Muuten elämä rautojen poiston jälkeen on mennyt hienosti. Syöminen ja ylipäänsä eläminen ilman rautoja on ollut aikamoista luksusta, vaikka olenkin joutunut pitämään ympärivuorokautisesti hieman vaihdellen prässikiskoa ja retentiolevyä. Prässikisko on jonkinlaisesta muovista tehty läpinäkyvä purentakiskoa muistuttava härpäke, jonka on tarkoitus pitää hampaat paikallaan oikomisen jälkeen. Olen onnistunut kesälomalla rikkomaan jo yhden kappaleen sellaisia, mutta uuden valmistaminen sujui onneksi käden käänteessä jopa keskellä kesää. Retentiolevy on puolestaan järeämpi, kitalakea vasten lepäävä koje, jonka metallinen aisa tulee ylähampaiden eteen. Retentiolevy vaikuttaa hieman puheeseen, minkä vuoksi olen pitänyt sitä lähinnä kotona ollessani iltaisin ja öisin. Prässikisko on huomaamaton eikä vaikuta puheeseen, joten sitä käytän ihmisten kanssa asioidessani.

Nyt siirryn katsomaan telkkua ja painamaan leukaa jääpussilla. Tänään pitäisi kuulemma ottaa rauhallisesti. Postausideoita kyllä riittäisi, kunhan vain saisin jostain revittyä aikaa ja motivaatiota niiden toteuttamiseksi. Ehkä keväällä, kun valmistumisen paineet toivottavasti hellittävät. Enköhän kuitenkin saa jotain aikaiseksi ennen sitäkin.