Näytetään tekstit, joissa on tunniste retentio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste retentio. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kevätkuulumisia

Keväistä iltapäivää! Aurinko paistaa, kevät on tuloillaan ja kuviakin saa taas lisääntyneen valon ansiosta otettua. Sen kunniaksi saatte katsella tämänpäiväistä kuvaa nykyisin brunetesta Vilmasta hampaineen ja uusine hiuksineen. Nykyään minusta tuskin saa otettua kuvaa suu kiinni, niin tyytyväinen olen suoraksi oiottuun hammasrivistööni.

Hoitorintamalta sen verran uutisia, että minulle ollaan tekemässä toinen iensiirreleikkaus huhtikuussa. Ensimmäisestä iensiirteestäni tuli todella hieno. Se parani muutamien viikkojen kuluessa ja alkoi sulautua muiden ikenien joukkoon. Nykyisin tuskin huomaa, että mitään on tehtykään, ja mikä parasta, sain ikeneni takaisin. Muissakin alaetualueeni ikenissä on jonkin verran vetäytymää, joten vaikka siirre parantuessaan hieman kutistui eikä täyttä peittoa saatu, olen lopputulokseen todella tyytyväinen, sillä ien on nykyisin linjassa toisten ikenien kanssa. Hampaiden puhdistaminen käy nykyisin helposti, eikä vetäytynyt ien kipuile tai hammas vihlo. Seuraava iensiirteeni tehdään poskihampaan ikeneen, joten paikka on tällä kertaa hieman haastavampi. Saan kuitenkin suun avattua jo niin hyvin, että ongelmaa tulee tuskin olemaan.



Muuten elämä on melko lailla ennallaan: retentiovaihetta eletään, ja käyn edelleen oikojalla kontrolleissa parin kuukauden välein. Käytän edelleen prässikiskoa päivisin (myös tässä kuvassa) ja retentiolevyä öisin. Sen verran vapautusta retentiokojeiden käytöstä olen saanut, että iltaisin harrastusten ajan saan olla ilman mitään härveliä. Pelkään kuitenkin avopurennan uusiutumista sen verran paljon, että käytän mieluusti retentiokojeita vaikka hautaan saakka.

Olin tammikuussa Turun hammaslääkäripäivillä puhumassa ortognaattiskirurgisesta hoidosta potilaan näkökulmasta. Sain esityksestä todella hyvää palautetta ja olin varsin otettu, että hammaslääkäreitä kiinnosti kuulla myös potilaan näkökulma hoidosta. Omasta hoidostani minulla ei ole valittamista, mutta toivon, että esityksen myötä hammaslääkärit osaavat jatkossa entistä paremmin huomioida myös potilaan näkökulman. Myös vertaistuen merkitystä potilaalle olen pyrkinyt korostamaan, ja odotukseni ovat korkealla, että kyseistä toimintaa jatkossa kehitettäisiin myös täällä Turun suunnalla. Minuun saa edelleen ottaa yhteyttä, mikäli tuntuu, että haluaisi puhua jonkun kanssa hoidosta. Luen sähköpostia päivittäin, mutta vastaaminen valitettavasti useimmiten viivästyy arjen kiireiden vuoksi. Pyrin kuitenkin vastaamaan kaikkeen saamaani palautteeseen, vaikka sitten vähemmän tai enemmän myöhässä. Kiitos siis kaikille palautetta antaneille, olen viesteistänne kovin iloinen ja kiitollinen!

torstai 24. lokakuuta 2013

Iensiirre

Hyvää syksyä kaikille! Kuinka ollakaan, tässä sitä taas ollaan jääpussi leualla ja kolmen viikon sosedieetti edessä. Asiat eivät kuitenkaan ole niin pahasti kuin miltä kuulostaa. Minulle tehtiin tänään iensiirre eli pienimuotoinen leikkaus, jossa vetäytyneen ikeneni päälle siirrettiin kudosta kitalaesta. Ienkudokseni on ilmeisesti luonnostaan ohutta, ja oikomisen seurauksena osa ikenistäni on vetäytynyt entisestään, eniten toisessa alaetuhampaassa. Niinpä oikojani ohjasi minut parodontologille, iensairauksiin erikoistuneelle hammaslääkärille, joka katsoi tarpeelliseksi korjata pahimman ienvetäytymäni iensiirteellä.

Toimenpide kesti noin 1,5 tuntia, minkä ajan makasin leikkauspöydällä paikallispuudutuksessa. Leikkauksessa alahuulen huulijänne katkaistiin ja alaetuhampaan vetäytynyt ien valmisteltiin siirrettä varten, minkä jälkeen suulaesta otettiin palanen kudosta, joka siirrettiin vetäytyneen ikenen päälle ja ommeltiin kiinni. Nyt minulla on liuta pieniä tikkejä sekä kitalaessa että ikenessä. Tämä päivä pitäisi ottaa rennosti ja painaa leukaa jääpussilla, sillä siihen voi tulla kudosturvotusta sekä pieni mustelma. Seuraavat kolme viikkoa täytyy syödä pehmeää ruokaa, purskutella suuta aamuin illoin Paroexilla ja olla harjaamatta hampaita toimenpidealueelta. Ei paha rasti mielestäni, vaikkei soseruokaa varsinaisesti olekaan vielä tullut ikävä.

Muuten elämä rautojen poiston jälkeen on mennyt hienosti. Syöminen ja ylipäänsä eläminen ilman rautoja on ollut aikamoista luksusta, vaikka olenkin joutunut pitämään ympärivuorokautisesti hieman vaihdellen prässikiskoa ja retentiolevyä. Prässikisko on jonkinlaisesta muovista tehty läpinäkyvä purentakiskoa muistuttava härpäke, jonka on tarkoitus pitää hampaat paikallaan oikomisen jälkeen. Olen onnistunut kesälomalla rikkomaan jo yhden kappaleen sellaisia, mutta uuden valmistaminen sujui onneksi käden käänteessä jopa keskellä kesää. Retentiolevy on puolestaan järeämpi, kitalakea vasten lepäävä koje, jonka metallinen aisa tulee ylähampaiden eteen. Retentiolevy vaikuttaa hieman puheeseen, minkä vuoksi olen pitänyt sitä lähinnä kotona ollessani iltaisin ja öisin. Prässikisko on huomaamaton eikä vaikuta puheeseen, joten sitä käytän ihmisten kanssa asioidessani.

Nyt siirryn katsomaan telkkua ja painamaan leukaa jääpussilla. Tänään pitäisi kuulemma ottaa rauhallisesti. Postausideoita kyllä riittäisi, kunhan vain saisin jostain revittyä aikaa ja motivaatiota niiden toteuttamiseksi. Ehkä keväällä, kun valmistumisen paineet toivottavasti hellittävät. Enköhän kuitenkin saa jotain aikaiseksi ennen sitäkin.